Hei,
Vattenfall kirjoitti, että kohta asunnoissa on mittarit, jolloin yksi mittari mittaa kuuman- ja kylmän veden, sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen.
Mielestäni tuollaiset mittarit pudottaisivat oleellisesti energian kulutusta. Onko teillä tarkempaa tietoa noista mittareista.
- Paavo Saukko

Vastaus kysymykseen:
Hei, veden, lämmön ja sähkön kulutustiedot voidaan kyllä etälukea ja siirtää yhden mittarin (yleensä sähkömittarin) kautta luentajärjestelmään, mutta kunkin, niin veden, lämmön kuin sähkön, kulutuksen mittaamiseen tarvitaan kuitenkin aina omat mittarit.
Tiedon siirto voidaan kyllä tehdä erikseenkin, mutta yhtä kautta lukeminen pienentää luentakustannuksia.
Mittareiden etäluenta kattaa kohta koko Suomen, ja Vattenfallillakin on käytössään sähkömittareita, joilla voidaan toimia juuri kuten edellä on kuvattu.
On myös hyvä muistaa, että mittarit eivät pudota kulutusta, vaan asiakkaat itse voivat eri toimenpitein vähentää omaa kulutustaan saamansa kulutustiedon perusteella. Etäluennan avulla asiakkaat saavat entistä parempaa ja tarkempaa tietoa kulutuksestaan.

Kiitos nopeasta ja kattavasta vastauksesta edelliseen kysymykseeni. Tässä vielä toinen:
Kun suomalainen keskivertokotitalous pyrkii vaikuttamaan energiankulutukseensa, mitkä ovat kulutuksen tärkeimmät osa-alueet ja miten nämä osa-alueet suhteutuvat toisiinsa? Olisiko seuraavassa luettelossa perää: 1) LIIKKUMINEN, 2) ASUMINEN, 3) RUOKA, 4) KODIN TAVARAT, 5) HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA?
- Energiansäästäjä

Vastaus kysymykseen:
Hei, kotitalouksien energiankulutus jakautuu keskimäärin seuraavan luettelon mukaisesti:
1. Asuminen: Vuonna 2005 kaikesta Suomessa käytetystä energiasta (kotitaloudet ja teollisuus) 22% kului rakennusten lämmittämiseen ja liikenteeseen kului 17%. Kodin energiankäytöstä noin kaksi kolmasosaa kuluu asunnon ja käyttöveden lämmitykseen. Loppu kolmannes kuluu erilaisten sähkölaitteiden kautta. (http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergiankulutus)
2. Liikkuminen: Kotitalouskohtaiset erot liikkumistottumuksissa ja sitä myötä energiankäytössä ovat suuria. Liikkumismuotoon on etenkin kaupunkiasujan helppo vaikuttaa, henkilöauton voi vaihtaa joukkoliikenteeseen tai ekologisempiin kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikkumistavan energiankulutusvertailu: http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/liikkuminen/liikkumistavanvalinta/
3. Kodin tavarat: Muun kuin ruoanvalmistuksen ja -säilytyksen osuus kotitaloussähkön käytöstä on noin kaksi kolmasosaa. Viihde-elektroniikan määrä ja käyttötottumusten vaikutus kodin energiankulutukseen on huomattava. Kulutustutkimuksen mukaan joka neljännessä kerrostaloasunnossa suurin yksittäinen energiankuluttaja on pöytätietokone. Laitevalinnoilla on siis merkitystä. Kannettavat tietokoneet kuluttavat vain murto-osan siitä mitä pöytätietokoneet. Laitteiden sammuttaminen aina, kun niitä ei käytetä, pienentää kulutusta huomattavasti. Myös ahkera saunominen ja lattialämmityksen käyttö nostaa energiankulutusta.
4. Ruoka: Kodin sähkönkulutuksesta noin kolmannes kuluu ruoan säilytykseen ja valmistamiseen. Ruoanlaittotottumuksilla ja laitevalinnoilla voi vaikuttaa kulutukseen, energiamerkinnän käyttöönotto on vähentänyt keittiön laitteiden sähkönkulutusta. (http://www.tem.fi/files/20199/253_Kotitalouksien_sahkonkaytto_2006_raportti.pdf, s.26)
5. Harrastukset ja vapaa-aika: Vapaa-ajan energiankulutus vaihtelee harrastuksista riippuen. Ulkoilu ja lukeminen vievät vain vähän energiaa, mutta matkat kaukomaille tai ympäri vuoden lämmitetyt kakkosasunnot voivat edustaa suurta osaa henkilön vuosittaisesta energiankulutuksesta.
Huom! Kuvio muuttuu tietysti, jos tarkastellaan myös välillistä energian-kulutusta. Tällöin ruoka noussee listalla ykköseksi.

Meillä on rivitalohuoneisto 85 m2 suoralla sähkölämmityksellä. Vuosikulutus (taloussähkö mukaanlukien n. 10.000 kwh/vuosi.
Olen ajatellut ilmalämpöpumppua. Mistä saisin puolueetonta tietoa riittävästi, että voisin valita sopivimman ja yleensä että kannattaako hankinta.
- sinikka peltokangas

Vastaus kysymykseen:
Hyvää tietoa löytyy esim. www.sulpu.fi ja www.motiva.fi. Investoinnin kannattavuus onkin sitten vaikeampi vastattava. Suurin epävarmuus on pumpun kestoikä. Nykymallisista kehittyneistä ilmalämpöpumpuista ei vielä ole sitä tietoa saatavissa. Toinen epävarmuustekijä tulee huoneiston sokkeloisuudesta ja sitä kautta sisäyksikön sijoituksesta. Lämmönsiirto pumpun sisäyksiköltä muualle huoneistoon tapahtuu puhaltimella. Mitä sokkeloisempi asunto, sitä huonommin lämmin ilma siirtyy ja sitä pienemmäksi muodostuu pumpun hyötysuhde.
Paras paikka on yleensä se näkyvin paikka. Mutta yhteenvetona sanoisin, että sähkölämmityskohteissa ilmalämpöpumpun hankkiminen on kannattava investointi, sen takaisinmaksuaika on yleensä pidempi kuin mitä myyjät antavat ymmärtää.

Hei,

Haluaisin tietää voisiko kerrostaloasuntoon vaihtaa sähkötaulun sijaan taulun, jossa on asuntokohtainen sähkömittari.

Hämmästyksekseni huomasin, että energiayritys laskuttaa kulutuksesta, jonka suuruus vaihtelee summittaisesti. Laskussa kulutuksen kasvun suuruus ei voi olla todellinen, koska asunnossa ei ole uusia sähköä kuluttavia laitteita, ja sähkön käyttämisessä olen enemmän säästö- kuin kulutuslinjalla. Pyysin energiayritykseltä kopiot mitatuista tuloksista, ja niiden perusteella viimeisen 3 kuukauden aikana päivittäinen kulutukseni olisi kasvanut yli kolmen kertaiseksi viime ja toissa vuoden vastaavista lukemista. Kasvu olisi vielä tapahtunut vuoden valoisaan aikaan, joka seikkana lisää hämmästystäni. Haluaisin seurata itse, mittarista katsomalla, sähkön kulutustani, jotta tietäisin mistä minua laskutetaan.

Kiitos.


- Sähkön seuranta/mittaminen luotettavammaksi

Vastaus kysymykseen:
Hei,
Sähköverkkoyhtiöt pyrkivät pääsemään eroon asunnossa sijaitsevista(lukkojen takana olevista) mittareista, joten toiveesi tuskin toteutuu, vaikkakin ollaan valtakunnassa yleisesti siirtymässä etäluettaviin mittareihin. Tämä toisaalta helpottaa asiakkaan sähkönkulutuksen seurantaa, koska tarvittaessa saadaan jatkossa jopa tuntikohtaista tietoa sähkönkulutuksesta ja sitä voi asiakas seurata internetistä. Näin on esimerkiksi Helsingissä kantakaupungin alueella asiakkaan mahdollista seurata tuntikohtaista kulutustaan vuorokauden viiveellä ja päästä paremmin ja nopeammin kiinne kulutusmuutoksiin.

Oheisessa linkissä väitetään kierrättämisen olevan epäekologista:
http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm
Mikä on teidän kantanne esim. biojätteen ja paperin kierrättämisen hyötyihin?
- roope

Vastaus kysymykseen:
Roope hyvä, kaikkein ekologisinta on vähentää energian, paperin ja muiden materiaalien kulutusta. Tällöin vähennetään koko elinkaaren aiheuttamia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnan, tuotteen valmistuksen, kuljetuksen ja kierrätyksen aiheuttamaa energian- ja materiaalien kulutusta. Kierrättämisen hyötyjä tarkasteltaessa on huomioitava kierrätyksessä kuluvat energia- ja materiaalipanokset. Käytöstä poistettavat tuotteet on hävitettävä asianmukaisesti, jätelaki vaatii jätteiden hyödyntämistä ensisijaisesti materiaalina ja vasta toissijaisesti energiana. Kaatopaikka on vasta viimeinen vaihtoehto, sillä esimerkiksi biojäte ja paperi aiheuttavat kaatopaikalla hajotessaan metaania, joka on huomattavasti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Esimerkiksi paperia kierrätettäessä sen energiasisältö ei katoa mihinkään, ja loppuun asti käytetty paperikuitu voidaan edelleen hyödyntää energiana.

ESL-lampussani on merkintä:9Watt 78mA, 220-240V~ 50/60Hz 09W47
Jos tehon kaava on P=UI, niin eikö lampun tehon pitäisi silloin olla 0,078A*230V=17,94W?
- samu

Vastaus kysymykseen:
Hei, Sähköala-lehdessä 8/2010 oli kysymykseesi liittyen mielenkiintoinen artikkeli nimeltään Energiaa säästyy, mutta yliaallot maksavat. Suora lainaus artikkelista vastaa kysymykseesi.
Esimerkiksi eräästä huonoimmasta energiansäästölampusta mitatut sähköiset arvot olivat pätötehoa P = 7,3 W, näennäistehoa S = 23,1 VA, loistehoa Q = 21,9 var ja perustaajuista loistehoa Q1 = -4,7 var, kotelossa mainittu nimellisteho oli 11 W.
Kyseessähän on pienloistelamppu ja esim. isoissa toimistotaloissa, joissa on käytössä paljon sen isoveljiä eli loisteputkia, on käytössä usein erilliset loistehon kompensointilaitteet.

Asumme vanhassa kerrostaloasunnossa, jossa jääkaappi-pakastimemme sijaitsee upotettuna ilmeisesti vanhaan komeroon, jonka seinät ovat kaikilta kolmelta sivulta paksut ja betoniset. Ilmarakoa ei sivuilla ole kuin max 1 sentti, takana noin 10 senttiä ja jääkaappipakastimen päällä 25 senttiä. Jääkaappipakastimemme on uusi n. vuoden vanha ja hyvin energiatehokas. Kuinka paljon sähkönkulutustamme jääkaappi-pakastimen kohdalla lisää se, että ilma ei kierrä kunnolla laitteen ympärillä?
- Anna

Vastaus kysymykseen:
Jääkaappipakastimella on riittävästi ilmaa ympärillään (energiaterapeutti olettaa, että komerossa ei ole ovea).

Hei,

mökkimme virrankulutus huippulämpimän heinäkuun aikana oli 5 kwh päivässä, siis silloin kun olimme pois mökiltä. Virtaa kuluttivat ainoastaan i) 100 litran Gram -pakastin (n. 10 vuotta vanha) ii) 150 litran Gram -jääkaappi-pakastin, joka on noin 10 vuotta vanha ja jonka pakastin osa on ehkä 30 litraa sekä iii) uusi pienehkö 160 litran Metro-lämminvesivaraaja, joka oli säädetty 60 asteen lämpötilaan.

Miltäs kuullostaa, kannattaisiko mennä jääkaappi- ja pakastinostoksille? Paljonkohan varaaja kulutti kesällä, ottaen huomioon, että mökin sisälämpötila oli heinäkuussa korkea, noin 24-32 astetta?

t. Costa Blanca


- Costa Blanca

Vastaus kysymykseen:
Hei, mökkinne laiteiden kulutuksia arvioitaessa kylmälaitteiden osuus normaalikäytössä on n. 3 kWh vuorokaudessa. Kesäkuumilla, vaikkei kaappien ovia auottukkaan, lämpötilaero oli normaalia suurempi ja todennäköisesti kulutuksetkin pysyivät melkolailla samana. Boilerin suhteen lämpötilaero pieneni, mutta suhteellisesti vähemmän. Boileri ns. tyhjäkäintihäviöt eli eristysvaipan läpi johtunut lämpöhäviö on n. 500 kWh vuodessa eli lähes 1,5 kWh vuorokaudessa. Joten, 0,5 - 1,0 kWh ylimääräinen kulutus kahdelta laitteella vuorokaudessa tarkoittaa n. 35 - 40 € vuosikustannusta ja uuden jääkaapin hinnat ovat 200 €:sta ylöspäin ja jääkaappipakastimella 300 €:sta ja Grammit eivät kuulu tähän hintagategoriaan. Halpamallien kestoikä lienee kymmenisen vuotta, joten energiansäästösyistä kylmälaitteita ei kannata vaihtaa.
Enemmän säästöä syntyy, kun boilerin sammuttaa poissaolojen ajaksi. Tuon kokoinen boilerin vesi lämpiää käyttökuntoon n. neljässä tunnissa.

Pitääkö paikkansa, että jatkuva valojen sammuttaminen ja sytyttäminen vie enemmän energiaa kuin jos valot olisivat päällä yhtäjaksoisesti niin kauan kuin on valaistuksen tarvetta. Kannattaako esimerkiksi huoneesta sammuttaa valot, kun sieltä poistuu puoleksi tunniksi ja tietää tulevansa takaisin?
- Emo

Vastaus kysymykseen:
Lamput eivät kuluta syttyessään merkittävästi enemmän energiaa kuin palaessaan. Hehkulamput kannattaa sammuttaa aina, kun valoa ei tarvita ja loistelamput silloin, kun poistuu tilasta vähintään kymmeneksi minuutiksi.

viekö 30vuotta vanha sähkökiuas enemmän sähköa kuin uusi?
- johanna

Vastaus kysymykseen:
Hei, sähkövastuksilla eli niillä komponenteilla, joilla sähkö muutetaan lämmöksi, on se hyvä ominaisuus, että ikä ei vaikuta lähes ollenkaan niiden sähkönkulutukseen. Jos kiukaan termostaatti toimii kunnolla ja kiukaan ulkonäössäkään ei ole moittimista, en näe mitään syytä vaihtaa kiuasta uuteen. Kiukaan vastukset sinänsä ovat ns. kuluvia osia ja niitä joutuu silloin tällöin vaihtamaan rikkoutumisen takia. Koska kyseessä on noinkin vanha kiuas, saattaa uuden vastuksen löytämisessä olla vaikeuksia ja siten saattaa uuden kiukaan hankinta olla edessä.